Joutsenia saattaa kuolla ammusten lyijysaasteisiin

Suomessa on kielletty lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä, mutta silti joutsenten elimistöön on todettu aika ajoin päätyvän tappavaa lyijyä. Evira tutki Helsingin Lauttasaaresta löytyneitä kuolleita joutsenia, joiden sisältä löytyi lyijyhauleja.

Lyijyhaulien käyttö metsästyksessä

Suomen Metsästäjäliitto suosii metsästäjien oikeutta käyttää lyijypitoisia ammuksia, koska heidän mukaansa lyijy on juuri sopivan painavaa, pehmeää ja edullista ammusmateriaalia. Metsästäjäliiton intresseissä on ajaa metsästäjien etua.

Tällä hetkellä laki kieltää lyijyhaulien käytön vesilintujen metsästyksessä ja on kieltänyt sen vuodesta 1996 lähtien, mutta muussa metsästyksessä lyijypanoksia saa käyttää. Totaalista lyijyhaulien kieltoa on ehdotettu, mutta myös kiellon laajentamista muihinkin kuin vesialueisiin. Nyt kielto koskee vesilintujen metsästystä järvien ja muiden vesialueiden lisäksi peltoalueilla. Näillä alueilla saa kuitenkin metsästää muita eläimiä ja niiden ampumisen tuloksena maahan ja veteen voi lyijyä päätyä.

Linnut voivat kuolla lyijymyrkytykseen muutenkin kuin saadessaan osumia hauleista. Linnut voivat saada lyijyä elimistöönsä etsiessään ravintoa kosteikkoalueilla. Jos metsästäjät ampuvat kosteikkoalueilla muita eläimiä kuin vesilintuja, niin lyijy voi silloinkin kulkeutua lintujen vatsalaukkuun. Esimerkiksi joutsenet keräävät veden pohjasta jauhinsoraa, jonka mukana haulit voivat päätyä lintujen elimistöön niiden niellessä jauhinkiviä vatsansa toimintaa varten. Vatsaan päätyneet haulit sulavat, jolloin linnun elimistöön imeytyy lyijyä.

Lyijyhaulien kielto kosteikkoalueilla on harkinnassa

Euroopan kemikaalivirasto on tehnyt Euroopan komission pyynnöstä esityksen lyijyhaulien käytön rajoittamisesta kosteikoilla. Tämän tarkoitus on päästä estämään lyijyn päätymistä vesilintujen elimistöön. Esityksessä mainituilla kosteikkoalueilla tarkoitetaan Ramsar-sopimuksen määritelmän mukaisia kosteikkoja ja niiden suojavyöhykkeitä.

Suomessa esimerkiksi Riistakeskus pitää Ramsar-sopimuksen määritelmää kosteikosta ongelmallisena, koska määritelmässä kosteikkoja ovat turve-, suo-, räme- ja vesialueet. Suomi on hyvin turpeinen maa ja täällä turvemaata on jopa kolmasosa maan pinta-alasta. Pohjois-Suomessa suurin osa maasta on turpeista. Ramsar-sopimuksen mukaan turvemaiden ympäristön suojavyöhykekin on kosteikkoa.

Suomen Metsästäjäliiton mukaan turvemaita koskeva lyijyhaulien käyttökielto olisi ylimitoitettu, vaikka he myöntävätkin lyijyn olevan haitallista. Myös muut panosmateriaalit ovat ongelmallisia, kuten volframi, teräs ja rauta. Kovat metallit voivat upota puihin ja aiheuttaa ongelmia sahoilla, joissa puita käsitellään. Metsähallitus kuitenkin luopui kovien haulimateriaa­lien käyttökiellosta maillaan, sillä puihin ammutuilla hauleilla ei ole todettu olevan suurta merkitystä.

  • Add Your Comment