Metsästys on aina ollut suomalaisille tärkeä, ja pitkään se olikin lähes elinehto suomessa asuville perheille. Metsästys tarkoitti ravintoa ja turkiksia. Turkiksia käytettiin vaatetuksen tekemiseen omalle perheelle sekä maksuvälineenä ja vaihtotavarana muihin kulutushyödykkeisiin. Nykyään metsästyksen merkitys on muuttunut, mutta se on edelleen tärkeä metsästystä harrastaville ja yhteiskunnalle. Riista on vieläkin tärkeä lisä kaupasta ostettujen lihatuotteiden lisäksi monille perheille. Suomessa saalistetaan vuosittain yli 10 miljoonaa kiloa riistanlihaa.

Metsästyskortin saa vuosittain noin 300 000 ihmistä Suomessa ja luku onkin verrattain korkea muihin Euroopan maihin nähden. Harrastuksena metsästys onkin arvostettu harrastusmuoto. Metsästyksen lisäksi metsästysseurat osallistuvat vapaaehtoisesti riistalaskentoihin ja suurriistavirka-avun antamiseen.

Metsästyksen aloitus

Metsästysharrastuksen voi aloittaa miltei minkä ikäisenä tahansa. Ensimmäinen vaihe varsinaisen harrastuksen aloittamiseksi on metsästäjätutkinnon suorittaminen. MetsästysHunting clubsseurat hyväksyvät mukaan toimintaansa myös henkilöitä joilla ei ole metsästyskorttia, mutta jotta itse voi aloitaa metsästyksen, tulee kortti olla suoritettuna. Riistanhoitoyhdistys järjestää metsästäjäkursseja, jotka valmistavat tutkinnon suorittamiseen. Tutkintoon voi myös valmistautua itsenäisesti opiskelemalla Metsästäjän oppaan.

Kun metsästäjätutkinnon suorittaa hyväksytysti, voi lunastaa metsästykortin, joka tarkoittaa samalla myös riistanhoitomaksun maksamista. Kun maksun on suorittanut, metsästyskortti on voimassa. Metsästyskortti kattaa vasta teoriaosaamisen metsästyksestä. Metsästäjän pitää osata turvallisesti käsitellä ja ampua aseella. Riistanhoitoyhdistyksillä on usein myös ohjattua ampumaharjoittelua ampumaradalla. Aloittelijan kannattaakin aloittaa harjoittelu radalta, sillä kun ammutaan eläintä, tulee ampumataidon olla hyvä ja aseen käsittelyn turvallista.

Ampumakoe tulee olla suoritettuna jos haluaa metsästää rihlatulla luotiaseella seuraavia eläimiä:

  • hirvi
  • saksanhirvi
  • metsäkauris
  • valkohäntäpeura
  • metsäpeura
  • kuusipeura
  • japaninpeura
  • karhu

Metsästysseuraan liittyminen

Metsästysseuran jäseneksi voi hakea, kun haluaa metsästää jollain muulla alueella kuin omalla maalla. Monesti metsästysseuroihin voi hakea vapaamuotoisella lomakkeella, mutta joihinkin seuroihin edellytetään lisäksi suosittelijaa kyseisestä seurasta. Metsästysseuraan liittymisessä on se hyöty, että silloin on oikeutettu metsästämään kaikilla niillä mailla, jotka kuuluvat kyseisen metsästysseuran metsästysalueisiin. Monesti vierekkäisillä metsästysseuroilla on lisäksi niin sanottuja yhteismetsäalueita, joilla kummankin seuran jäsenet saavat metsästää.

Valtion mailla saa metsästää, vaikka ei kuuluisikaan metsästysseuraan, ostamalla valtion metsästysluvan Metsähallitukselta. Metsästää saa myös omilla maillaan, mikäli maita ei ole vuokrattu yksinoikeudella jollekin metsästysseuralle metsästysmaaksi.