Kolme neljäsosaa Norjan susista tappouhan alla

Norjassa ilmasto- ja ympäristöministeriö päättivät vuosi sitten, että susikannasta on lupa tappaa kolme neljäsosaa. Ympäristöhallinnolle onkin tulvinut vastalauseita ja WWF on haastanut valtion oikeuteen. 5.1 Oslon aluetuomioistuin torjui heidän vetoomuksensa lopettaa talven susijahti. WWF on erittäin pettynyt päätökseen, koska tämä on laajin susijahti Norjassa sitten vuoden 1973. Samana vuonna sudesta tuli Norjassa rauhoitettu eläin.

Suurpetoasiantuntijan mukaan päätös susien tappamisesta on tehty siksi, että näin halutaan turvata lampaat jotka laiduntavat vapaana. Lammastuhot ovatkin Norjassa paljon mittavampia kuin lammastuhot esimerkiksi naapurimaissa Suomessa ja Ruotsissa. Pelkästään edellisvuotena lammastuhojen kustannukset maassa olivat noin 1,5 miljoonaa euroa. Suomessa ja Ruotsissa tuhojen määrä oli vain muutamien satojen tuhansien eurojen luokkaa, joten euromäärälliset kustannukset ovat täysin eri luokkaa.

Norja on saanut kansainvälisesti kritiikkiä kun heidän tuomioistuimensa päätti, että 42 suden surmaaminen on sallittua 56 suden kannasta. Tämä on siis kolme neljäsosaa Norjan susikannasta.

Vuoden vaihteessa alkoi Norjassa susijahti ja maan yleisradioyhtiö kertoikin, että useita susia on kaadettu jo heti vuoden ensimmäisinä päivinä.

Metsästettävien laumojen reviirit ovat parissa eri maakunnassa: Hedmarkissa ja Akershusissa ja susivyöhykkeen ulkopuolella.

Maan ympäristöhallinto on vastaanottanut paljon protesteja koskien susijahtia. Se onkin vastaanottanut jo 400 kirjettä, puhelua ja sähköpostia koskien asiaa. Luonto-Liiton susiryhmä järjestää mielenosoituksen Norjan suurlähetystön edessä Helsingissä.

Arvion mukaan Ruotsissa susia on noin 355. Ruotsissa ja Norjassa laskettiin viime talvena, että susilaumoja on 46 ja 28 reviirinsä merkinnyttä susiparia. Viisi näistä laumoista oli yksistään Norjassa.

Suomessa on reilut 200 sutta ja maan vuosikiintiö on 56 sutta. Susikanta on parin viime vuoden aikana vähentynyt. Uudellemaalle on haettu viimeksi 3 suden kaatolupaa, mutta lupia ei myönnetty.

Muutamia vuosia sitten Suomessa on ollut 300 sutta, mutta kanta tipahti puoleen kun 2016-2017 myönnettiin liian monta kaatolupaa.

Susipolitiikka Suomessa on muuten hyvin samanlainen kuin Norjassa. Pohjoismaista vain Ruotsi yrittää ylläpitää susikantaa joka olisi elinvoimainen.

Suomessa ja Norjassa mielipide on hyvin samanlainen kuin 1800–luvun lopussa ja 1900-alussa: sudet eivät ole hyväksyttäviä.