Hunters organizational activitiesMestsästyksen harrastamiseen on monia syitä. Jotkut nauttivat luonnossa liikkumisesta, toisille metsästys tarjoaa keinon rentoutua ja joillekkin metsästysseura tarjoaa sosiaalisen yhteisön jossa viihdytään. Oli syy mikä tahansa metsästys tarjoaa monipuolisen harrastuksen ja mahdollisuuden harrastaa myös muita rinnakkaisia harrastuksia kuten erilaisia ampumiseen liittyviä harrastuksia. Suomessa onkin metsästyksen ympärille kehittynyt esimerkiksi todella monipuolista seuratoimintaa.

Metsästysseurat

Metsästysoikeus kuuluu Suomessa lain mukaan maanomistajalle. Jos ei ole maanomistaja on kuitenkin mahdollista harrastaa metsästystä liittymällä johonkin metsästysseuraan. Monet maanomistajat ovatkin vuokranneet nimellistä korvausta vastaan metsästysseuroille oikeuksia metsästää maanomistajan alueella, kuitenkin kunnioittaen omistajan omaisuutta. Moottoriajoneuvoa saa tällaisilla vuokramailla käyttää ainoastaan maanomistajan luvalla. Metsästää voi myös valtion mailla, vaikka ei kuuluisikaan metsästysseuraan, ostamalla valtion metsästysluvan Metsähallitukselta. Metsästää saa myös omilla maillaan, mikäli maita ei ole vuokrattu yksinoikeudella jollekkin metsästysseuralle metsästysmaaksi.

Metsästysseurat ovat metsästykseen, riistanhoitoon, luonnonsuojelutoimintaan, kenneltoimintaan ja metsästysampumaurheiluun tarkoitettuja rekisteröityjä yhdistyksiä. Metsästysseuran jäseneksi voi hakea yleisesti vapaamuotoisella lomakkeella, mutta joihinkin seuroihin edellytetään lisäksi suosittelijaa kyseisestä seurasta. Metsästysseuraan liittymisessä on se hyöty, että silloin on oikeutettu metsästämään kaikilla niillä mailla, jotka kuuluvat kyseisen metsästysseuran metsästysalueisiin. Monesti vierekkäisillä metsästysseuroilla on lisäksi niin sanottuja yhteismetsäalueita, joilla kummankin seuran jäsenet saavat metsästää.

Seuratoiminnassa on sääntömuotoisesti järjestettä vuosittain jäsenistölle kaksi kokousta; talvikokous ja kesäkokous. Talvikokouksen tarkoituksena on käsitellä talouteen ja toimintaan liittyviä asioita sekä silloin valitaan seuran johtokunta. Kesäkokouksessa päätettävinä asioina ovat metsästysjärjestelyt kuten esimerkiksi saaliskiintiöt.

Metsästysseuroilla on perinteisen metsästyksen lisäksi erilaisia viriketoimintoja. Monet metsästyseurat järjestävät alueillaan monipuolista seuratoimintaa jäsenistölleen, jota voi olla esimerkiksi:

  • Metsästysampumakilpailut
  • riistapolut nuorille
  • riistanhoitotoiminta
  • luonnosuojelutoiminta
  • ampumaradan ylläpito
  • metsästyskoiratoiminta
  • talviruokintaa
  • erilaisia yhteismetsästystapahtumia (luolametsästys, jahdit, ym.)

Metsästysseuran harrastustoiminta riippuu aina seuran jäsenistön aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta.

Suomen Metsästäjäliitto

Metsästysseuroilla on oma etujärjestö, Suomen Metsästäjäliitto, joka jakaa tietoa ja neuvontaa metsästysseuratoiminnasta. Metsästäjäliitto muodostuu 16 eri piiristä, jotka kattavat koko maan, lukuunottamatta Ahvenanmaata. Suomen Metsästäjäliitto on Suomen suurin vapaaehtoinen metsästäjien etujärjestö ja siihen kuuluu yli 2500 metsästysseuraa ja yli 150 000 jäsentä. Metsästäjäliitto julkaisee omaa neljä kertaa vuodessa julkaistavaa Jahti-Jakt- lehteä jäsenistölleen.