Metsästys Suomessa on tarkoin laissa säädeltyä toimintaa, ja Finlexin sivustoilta löytyy ajantasainen metsästykseen liittyvä lainsäädäntö. Metsästäjäin keskusjärjestön julkaiseman Metsästäjän lakikirja antaa lakiin myös helpommin ymmärrettävän näkökulman.

Metsästys on luonnonvaraisena elävän riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista, sekä saaliseläimen ottamista metsästäjän haltuun. Myös riistan houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen ja jäljittäminen pyyntitarkoituksessa esimerkiksi koiran kanssa on metsästystä, samoin pyyntivälineen käyttö.

Metsästysoikeus

Metsästäjällä täytyy olla maanomistajan myöntämä oikeus alueelle, jolla aikoo metsästää. Myös maa-alueen yläpuolella oleva ilmatila kuuluu maanomistajan määräysvaltaan. Lupana on yleisesti metsästyslupa, ja sen voi myöntää yksityinen maanomistaja mailleen, tai esimerkiksi maa-alueen vuokralainen hallitsemalleen alueelle. Myös valtio myöntää metsästyslupia omistamilleen alueille. Valtion myöntämät luvat, toisin kuin usein yksityisten, ovat usein maksullisia ja ne tehdään aina kirjallisesti. Valtion kanssa tehtävässä sopimuksessa määritellään aina metsästettävät eläimet ja niiden metsästysaika. Metsästyslupa on vain sen saajalle tarkoitettu, eikä sen ollessa henkilökohtainen voi sen nojalla viedä alueelle muita metsästykseen.

Vesialueilla metsästämisessä on poikkeuksena se, että yleisillä eli valtion omistamilla merialueilla saa metsästää ilman erillistä lupaa, ja myös oman kotipaikkakunnan järveen rajoittuvilla yleisillä vesialueilla saa asukas metsästää ilman erillistä lupaa. Yleisiä vesialueita ei kuitenkaan ole kaikkien kuntien alueella.

Luvaton metsästys on rangaistava teko, ja siitä voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Metsästäjätutkinto

Ennen metsästysluvan saamista tulee metsästyksen aloittavan henkilön suorittaa metsästäjän tutkinto. Metsästäjän tutkinto suoritetaan kirjallisella kokeella, ja siihen voi valmistautua koulutustilaisuuksissa eli metsästäjäkurssilla.

Hyväksytyn kokeen suorittamisesta saa kirjallisen todistuksen, jolla voi mm. hakea riistanhoitolupaa. Sen tulee puolestaan olla maksettuna esimerkiksi aseenkantolupaa haettaessa. Uudet metsästäjät ilmoitetaan riistanhoitoyhdistyksen toimesta metsästäjärekisteriin.

Riistanhoitomaksu eli metsästyskortti

Valtiolle suoritettava riistanhoitomaksu, eli metsästyskortti, on maksettava ennen metsästykseen ryhtymistä. Tuoreen metsästäjäntutkinnon vasta suorittanut henkilö voi maksaa maksun metsästyskorttilomakkeella, ja jo metsästyskortin omaava saa uuden kortin maksutiedot automaattisesti Metsästäjä -lehden mukana. Päästäkseen paikkakunnan riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi, tulee riistanhoitomaksu olla maksettu.

Pyyntilupa

Tiettyjen eläinten metsästystä varten tulee hakea pyyntilupa, jotka myöntävät riistanhoitopiirit. Pyyntilupa pitää hakea esimerkiksi aina rauhoitettujen eläinten eli karhun, saukon, suden ja ilveksen metsästykseen. Pyyntilupia voidaan myös myöntää osan vuodesta rauhoitettujen eläinten metsästykseen rauhoitusajan ulkopuolella.