Suomessa metsästettävillä eläimillä on rauhoitusaikojen vuoksi laissa tarkoin säädetyt metsästysajat. Tässä tunnettujen lajien metsästysaikoja kaudelle 2018-2019.

Hirvi

Hirvi on suurikokoisin hirvieläimemme, jota esiintyy koko maassa. Hirvi synnyttää vasansa keväällä tai alkukesästä. Se on taloudellisesti Suomen tärkein riistaeläin, ja se aiheuttaa runsaasti vahinkoja tieliikenteessä sekä maa- ja metsätaloudelle, ja sen kantaa säädellään metsästyksen avulla.

Hirven metsästysaika koko maassa pellolta vahtimalla on 1.9-12.10, koiran kanssa on 13.10-31.12, ja ilman koiraa 1.1-15.1.

Ilves

Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Sen kanta on saatu kasvuun rauhoituksen turvin, ja se on edelleen rauhoitettu eläin. Suomen Riistakeskus myöntää ilveksen metsästykseen kuitenkin poikkeuslupia, vuositasolla noin 400 lupaa vuodessa.

Poronhoitoalueella metsästys poikkeusluvalla on sallittua 1.10-28.2, ja muualla maassa 1.12-28.2.

Poikkeuksena pennun kanssa kulkeva emo, joka on aina rauhoitettu.

Karhu

Karhu on petoeläin, ja sitä esiintyy koko maassa mutta eniten itärajalla ja Lapissa. Etelä-Suomessakin karhuja tavataan säännöllisesti. Karhu saattaa olla vaarallinen ihmiselle tullessaan liian lähelle asutusta helpon ruoan perässä ja poikasiaan suojellessaan, ja se aiheuttaa myös taloudellisia vahinkoja riistataloudelle. Karhun metsästykseen määritellään vuosittain kiintiö valtioneuvoksen asetuksen nojalla, ja sen kaatamiseen myönnetään myös poikkeuslupia tilannekohtaisesti.

Karhun metsästys tapahtuu aina poikkeusluvalla tai kiintiön perusteella. Kiintiön mukainen karhunmetsästysaika on poronhoitoalueella 20.8-31.10. Poikkeusluvalla myönnetty lupa on voimassa melkein koko vuoden ajalla.

Poikkeuksena pennun kanssa kulkeva emo, joka on aina rauhoitettu.

Metsäkauris

Metsäkauris on pienin Suomen hirvieläimistä. Tiheimmin sitä esiintyy Etelä- ja Lounais-Suomessa, koko maassa on noin 20 000 metsäkaurista. Vuosittain metsäkauriita metsästetään 2 000 – 4 000 yksilöä.

Metsäkauriin metsästysaika on koko maassa 16.5-15.6 (uroskauriiden metsästys), muuten 1.9-31.1, ja lisäksi 1.2-15.2 ilman koiraa.

Metsäpeura

Metsäpeura hävisi koko maasta 1900 -luvun alussa sen liiallisen metsästyksen vuoksi. Kanta on saatu elpymään, ja sen metsästys tapahtuu ainoastaan pyyntiluvalla kannan säilymisen vuoksi. Lajin metsästystä kuitenkin harjoitetaan pienimuotoisesti lähinnä vahinkojen estämiseksi.

Metsästysaika pyyntiluvalla 29.9-31.1

Valkohäntäpeura

Etenkin Etelä-Suomessa esiintyvä ja muuallakin maassa yleinen hirvieläin, joka on alkujaan tuontilaji 1930 -luvulta. Valkohäntäpeuraa metsästetään vuositasolla yli 20 000 yksilöä.

Metsästysaika pyyntiluvalla on vahtimalla 1.9-28.9, muuten 29.9-31.1 sekä ilman koiraa 1.2-15.2.