Riistanhoitoon on Suomessa kWildlife managementehittynyt kansallinen toimintamalli, jota ohjaavat erilaiset lait ja asetukset. Kokonaisuudessaan riistanhoidon toiminnasta vastaa kansallisesti Maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskus toimintaa ohjaamassa

Suomessa on riistahallintolain määrittelemänä perustettu julkisoikeudellinen laitos, jonka tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta. Tehtävään on perustettu Suomen riistakeskus, joka toimii koko valtakunnassa ja sillä on 15 aluetoimistoa. Näiden 15 aluetoimiston (aiemmin riistanhoitopiirin) alueella toimii 295 riistanhoitoyhdistystä.

Riistakeskuksen tehtäviin kuuluu lakisääteisesti muun muassa:

  • Kestävän riistatalouden edistäminen
  • riistavahinkojen ehkäisyn edistäminen
  • kestävän, eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen
  • Riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukeminen, edistäminen ja valvonta (metsästäjätutkinnot, metsästyksen valvonnan tehtävät, ym.)
  • pyyntilupien määrittely ja myöntäminen

Riistanhoitoyhdistykset ovat riistahallinnon paikallistason yksiköitä, jotka toimivat yhden tai useamman kunnan alueella. Toiminnan rahoitus tulee pääasiassa riistanhoitomaksuista, joita kerätään metsästäjiltä Suomessa. Riistanhoitoyhdistyksen pääasiallisia tehtäviä on vastata sille säädettyjen julkisten hallintotehtävien suorittamisesta, vastata toiminta-alueensa kestävän riistatalouden hallinnasta ja edistämisestä sekä huolehtia metsästäjien vapaaehtoistoiminnan organisoinnista ja edistämisestä.

Riistanhoitoyhdistykselle on säädetty useita julkisia hallintotehtäviä joista tärkeimmät ovat:

  • ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen järjestäminen alueellansa
  • riistavahinkolakiin perustuviin maastotarkastuksiin osallistuminen
  • metsästyslain noudattamiseen liittyvässä valvonnassa avustaminen
  • asiantuntija- koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyen.

Riistanhoidon tavoitteet

Riistanhoito pyritään nykyään Suomessa saamaan osaksi normaalia yhteiskunnan toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maatalouskäytäntöjä pyritään ohjaamaan erilaisilla suosituksilla ja tuilla kestävämmän riistatalouden pariin. Perinteisesti metsästäjät ja maanomistajat ovat yhteistyössä hoitaneet alueellaan riistanhoidollisia asioita. Yleisimpiä yhteistyön toimintamuotoja ovat esimerkiksi:

  • riistapeltojen perustaminen
  • riistaruokinta
  • pesäpönttöjen ripustaminen
  • pienpetojen pyynti (esimerkiksi minkki ja supikoira)

Riistanhoito voidaan myös määritellä toiminnaksi riistaeläinten elinmahdollisuuksien parantamiseksi esimerkiksi huolehtimalla yksittäisitä eläimistä tai kokonaisten lajien elinmahdollisuuksien parantamisesta ja säilyttämisestä. Tällaisesta työstä toimii hyvänä esimerkkinä metsästysseurojen alueillaan toteuttamat lintuvesien kunnostukset ja järjestelmälliset pienpetojen ja vahinkoeläinten vähentämiseen tähtäävät pyynnit.

Riistanhoito pohjautuu kokonaisuudessaan hyvin vahvasti metsästäjien tekemään vapaaehtoistyöhön josta hyvänä esimerkkinä toimivat erilaiset riistalaskennat. Riistalaskentojen tavoitteena on selvittää sekä riistaeläinten että petoeläinten kantojen koon ja rakenteen selvittäminen ja sitä kautta toki myös kaatolupien määrittelyyn tarvittavan datan hankkiminen. Laskentojen tiedot toimitetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokeslle käsiteltäväksi ja analysoitavaksi. Tietojen perusteella voidaan määritellä tiettyä riistalajia koskevat metsästysluvat ja niiden määrät, ilman että lajin tulevaisuus vaarantuu.